Neulomisen alkeet

Terve taas. Koska tein jo virkkauksen alkeista videon ja lukijat tykkäsivät siitä, ajattelin tehdä myös neulomisen alkeista videon. Seuraava postaus on huivin neulomisesta. :) puikot käteen ja hommiin!

Pienestä raaputuksesta uuteen ruukkuun

Kävin eilen ostamassa pienen pussin kukkamultaa, koska huomasin poikaystäväni palmuvehkan mullan olevan homehtunut. Kun olin nostanut saviruukun pois koristeruukusta, huomasin tilanteen olevan pahempi kuin luulin - saviruukun ulkopuolikin oli homeessa. Nopean puhdistuksen jälkeen asetin ruukun lattialle sanomalehdille ja aloin raaputtamaan multaa pois. Huomasin ettei multa ollut homeessa vaan juuret ja tilanteesta tuli vielä huonompi. Revin homehtunut juuret pois ja aloin miettimään että mullan alla olevat juuretkin voivat olla homehtunut. Voi ei... Huokaisun jälkeen laitoin sormet kasvin varsien väliin ja kaadoin kasvin pois ruukusta. Multa irtosi helposti juurien välistä ja syy siihen oli mädäntyneet juuret...

Putsasin mukulajuuren jotenkuten vanhasta mullasta ja samalla revin mädäntyneet juuret pois. Yläpuolella näkyy tulos ja mainitsen samalla, että terveitä juuria pitäisi olla triplasti enemmän. Otin kolme ruukkua, täytin niiden pohjan mullalla ja laitoin mukulan ruukkuun. Lisäsin sivuillekin multaa ja painoin tiiviiksi. Vanhassa ruukussa oli yhteensä neljä mukulaa, ja niistä kaksi pienintä laitoin erikseen pieniin ruukkuihin. Toiset kaksi olivat niin lähekkäin kasvanut, ettei niitä pystyisi erottamaan vahingoittamatta juuria, joten laitoin ne samaan ruukkuun. Kastelin mullan ihan märäksi ja laitetiin kasvit kasvilampun alle. Toivottavasti mullanvaihto ei ollut liian raskasta ja palmuvehkat selviävät uusissa ruukuissa. Multa pitäisi oikeastaan vaihtaa helmikuun lopussa tai maaliskuussa, jotta kasville ei olisi mullanvaihto liian raskasta, mutta tota... pienestä raaputuksesta mentiinkin uuteen ruukkuun :)

pienimmät palmuvehkat saivat pienet söpöt ruukut :3

III Ravurista ratsu

Lauantaina kävin hakemassa tarhasta Fillen ja Lotta Dockanin. Laitoin Fillelle satulan ja suitset, laitoin kypärän päähän ja lähdin ulos. Hyppäsin hepan selkään ja alettiin kävelemään kenttää päin. Lotta päätti taluttaa Dockania, sillä oli käynyt Dockanin kanssa edellisenä päivänä treeneissä. Kentällä aloin kävelemään ymprää ja vähän taivuttamaan. Kun Fille tajusi ettei olla menossa mihinkään kentältä, se päätti pysähtyä ja seisoa. Ääniavut eikä pohkeet auttanut mitenkään, niin Lotta päätti kävelee Dockanin kanssa kauemmas, jotta Fille seuraisi sitä. Se toimi oikein hyvin ja kiittelemisen jälkeen päätin mennä taas ympyrälle, mutta Fille tajusi heti mitä ajoin tehdä, niin se pysähtyi taas. Lopulta saatiin se taas kävelemään ja (ihme kyllä) se pysähtyi. Taas. Jatkettiin sellaista käynti-tök-käynti-tök hommaa, kunnes Fille luovutti ja käveli jotenkin eteenpäin. Sitten päätin nostaa ravin, mutta turhaan. Oli ihan samanlainen fiilis kuin Skåldössä - poni ei vain halua mennä eteenpäin. Kun olin tarpeeksi maiskutellut, antanut pohkeita ja kääntänyt Fillen kotia päin, ravi nousi. Kiittämisen jälkeen heti kun aloin kääntämään sitä kentällä ympyrää - pysähdys. Öhh... Ei tässä mitään muuta ku suunta taas kaveria päin ja koitetaan nostaa taas ravi. Ei mitään. Ei edes käyntiä. "Ajattele positiivisesti. Tämä oli iso askel Filleltä, että se edes nosti ravin kentällä. Nyt tarpeeksi maiskutusta kiltillä äänellä ja pohkeita niin se ehkä kävelee Dockanin luokseen" sanoin itselleni, ja jatkoin maiskutusta, pohkeiden antoa sekä puhumista ponille, kunnes ihme syntyi. Fille päätti ensin kävellä ja sitten nostaa ravin myös toiseen suuntaan. Huiii että olin iloinen! 40 minuuttia kentällä raskasta työskentelyä palkitsi vihdoinkin. Olin niin iloinen että annoin ponille pusun kaulalle, taputin sitä ja halasin. Ja taas suunta kotiin ja pohkeita. Ravi nousi nyt niin helposti, että tuntui kun Fille kävisi kentällä joka päivä. Sitten pysähdys, vaihdetaan suuntaa ja takas kaverin luokseen ravia. Tök. Suunnan vaihto ja ravia. Ja taas pysähdys, käännytään ja hymy huulilla takaisin. Päätin olla rasittamatta Filleä enempää. Tämä oli huikea saavutus 5-vuotiaalta ravurilta, jolla on alettu ratsastamaan säännöllisesti syksystä lähtien. Lähettiin kävelemään toista kautta tallille. Olin niin onnellinen!

Sunnuntaina lähdin Ninan kanssa tallille. Käytiin hakemassa Mökö sekä Fille ja pyysin että mentäis taas kentälle. Harjauksen jälkeen laitettiin hevosille kamppeet päälle sekä kypärät päähän ja alettiin kävelemään taas kerran kentälle. Kun oltiin kävelty puolet matkasta kysyin Ninalta, jos voin lainaa sen raippaa peloissaan, että Fille taas pysähtyy kentällä. Kun sain raipan, Fille alkoi kävelemään paljon reippaammin. Päästettyään pikkutielle, joka vie kentälle, Fille nosti itse ravin ollessaan johtohevonen. Tiedän ettei niin olisi saanut niin tehdä, mutta annoin sen ravata, sillä se ei ole suostunut koskaan nostamaan ravia, jos kaverit on sen takana. Annoin Fillen ravata niin kovaa kun se itse halusi ja Mökö-parka ei pysynyt ravamalla perässä, joten se laukkasi. Sanon tässä vaiheessa, ettei menty siis hurjaa vauhtia, vaan Fillen ravi on vaan isoaskelista ja nopeampaa kuin Mökö-ponin :). Fillellä tuli pieni tök, jossa se hitaasti, mutta pieni kosketus raipalla sai sen ravaamaan taas hienosti. Ravattiin kentälle asti, käveltiin kentälle eikä heppa meinannut seisoa eikä kävellä kun oli niin intoa täynnä ravista. Otin ohjat käteen, otin raipasta vähän paremman otteen ja nostin taas ravin Fillellä. Se nosti sen niin hienosti. Olin niin onnellinen, että meinasi tulla kyynel silmään. Otin sen kuitenkin käyntiin, pariksi kierrokseksi. Kaikki meni niin hyvin, kunnes se veti hirveät pukit. Olen kuullut että Fille saattaa pukittaa, jos on raippa mukana, mutta toivoin, että se huono tottumus on lähtenyt siltä. Sain sen rauhoitettua, pysähdyttiin hetkeksi ja käveltiin vähän. Yritin nostaa ravin, mutta se alkoi taas pukittamaan. En ole koskaan ratsastanut hevosella, joka pukittaa näin hirveästi ja minua alkoi pelottamaan. "Mitä jos se vetää uudestaan ihan hirveät pukit? Mitä jos mä sitten tipun? Mitä jos mun käsi taas murtuu?" oli ainoat asiat mitä pystyin ajattelemaan, kun olin Fillen selässä. Yritin kuitenkin pysyä rauhallisena, ja jatkoin kävelyä. En enää halunnu nostaa ravia, halusin vain että Fille pysyisi rauhallisena, mutta ei - pukit taas. Nyt riitti - annoin raipan takaisin Ninalle ja ihme tapahtui - Fille ei liiku mihinkään, mutta ei pukitakkaan. Ehkä kenttä ei sovi kaikille hevosille. Ensi kerralla poni saa ansaitun kivan maastoreissun, sillä vaikka se pukitteli ja temppuili kentällä, se oli askel eteenpäin ratsuksi. Kun oltiin kävelty tallille, taputin Filleä ja hyppäsin selästä. "Miten meni? Olinko hyvä? Ja tota anteeksi pukittelusta" sanoi Fillen suloiset silmät, kun se katsoi minua. "Öhhh... Saat anteeksi, komeus" vastasin.

Ravurista ratsu 

1. http://uniikkiaelamaa.blogspot.fi/2015/12/ravurista-ratsu.html

2. http://uniikkiaelamaa.blogspot.fi/2015/12/ii-ravurista-ratsu.html

Virkkauksen alkeet

Moi :) Ajattelin tehdä videon virkkauksesta, jotta pystyisin laittaa jotain helppoja virkkausohjeita tänne. Virkkaus on todella rentoa sekä mukavaa puuhaa. Käykäs kurkkaa myös maton virkkausohjeet: http://uniikkiaelamaa.blogspot.com/2015/12/virkattu-matto.html

Mr. Ginseng - kiinalainen kaveri

Moi! Sain Ninalta joululahjaksi palmuvehkalle kaverin - Ficus Microcarpa Ginseng a.k.a Varjoviikunan.

Varjoviikunan perushoito on sinäänsä helppoa ja aika samanlaista kuin palmuvehkalla - kastallaan harvoin, mutta runsaasti kerrallaan. Varjoviikunan juuret ovat isoja, koska se varastoi niihin vettä. Liikakastelu saa sen kuolemaan aika nopeasti. Varjoviikuna ei saa olla keskipäivän Auringonvalossa, mutta se ei pärjä 24/7 varjossakaan.Varjoviikuna viihtyy parhaiten aamu- ja iltapäiväauringossa, ja huonelämmössä koko vuoden. Kuten kaikkien kukkakaupasta ostetuttujen kasvien, pitää myös varjoviikunan ruukku vaihtaa isompaan. Varjoviikunan multakin suositellaan vaihtamaan. Ruukun vaihtaminen ei ole hankalaa (olen tehnyt sitä about 10 kertaa), mutta multaa en ole koskaan kokonaan vaihtanut. Ongelmana ovat yleensä juuret, joiden kanssa pitää olla erittäin varovainen ettei niitä vahingoittaisi, mutta varjoviikunan juurien pitäisi olla jämäkkäitä ja kestäviä. En vielä tiedä otanko sen riskin ja vaihdan mullan tai laitan vain isompaan ruukkuun. Ruukun ja mullan vaihtaminen suositellaan tehdä keväällä, kun lumi on sulanut (mä vähän kiirehdin palmuvehkan kanssa, mutta se on pärjännyt oikein hyvin uudessa ruukussa). Laitan keväällä blogiin opetusvideon ruukun/mullan vaihtamisesta. ;)

Mitä palmuvehkalle kuuluu?
Jos et ole lukenut palmuvehkan (ja kasvilampun) blogitekstiä, niin tässä se on: http://uniikkiaelamaa.blogspot.fi/2015/12/kasvilamppu-palmuvehkalle.html

9. Tammikuuta

Laitoin sen ennen pakkasen tuloa isompaan ruukkuun, koska vanha muoviruukku jäi älyttömän pieneksi yhtäkkiä. Olin ajatellut vaihtavan sen vasta keväällä, mutta luulen ettei kukka olisi voinut hyvin niin kauan pienessä ruukussa. Palmuvehkaa ei näytä haittaavan ollenkaan, että kiirehdin ruukun vaihtamisen kanssa ja se näyttää paremmalta kuin koskaan. Kolmesta pienestä varresta on jäljellä enää yksi - toinen on jo isompi kuin muut varret ja kolmas saavuttaa "aikuisen" koon parissa viikossa. Huhhuhh, tuntuu että kasvilampusta on ollut enemmän hyötyä kuin luulin!

2016 ja elämäni

Hyvää uutta vuotta! Nyt on mennyt kuusi päivää 2016:ssa ja olen miettinyt mitä lupauksia tekisin. Pohdinnan jälkeen päätin etten tee lupauksia, mutta tavoitteita. Lupaukset ovat turhia, sillä yksi rikkominen tuhoaa koko lupauksen, mutta tavoite on pitkäikäinen.

Tavoitteeni:

• Syödä vähemmän roskaruoka (max 2 kertaa kuukaudessa) - Ylläri. Se on kaikkien lupaus tai tavoite. 
• Liikkua joka päivä koulun jälkeen ainakin tunti ulkona - Ja taas se on kaikkien tavoite, paitsi että tunti on ihan liian vähän. Minulle tunti on paljon ja kaverini tietävät etten käy ulkona paljon. Mutta se tulee muuttumaan!
• Enemmän liikuntaa - Tämä vähän liittyy edelliseen tavoitteeseen, ja suunnitelmassa olisi talvella hiihtää, lasketella ja luistella, kesällä lenkkeillä sekä pyöräillä, ja vuoden ympäri ratsastaa, uida ja kävellä ;)
• Salaatti on kaveri! - en ole mitenkään salaatin ystävä, vaan mielummin tulee lautaselle possunpaisti. En ihan pysty olemaan kasvissyöjä, niin ainakin lisään ruokavalioon enemmän salaattia :)
• Päästä kisaamaan 40cm estekilpailuun ja saada cleanround - Saatte luvan nauraa, mutta tämä on ihan oikeasti minun tämän vuoden tavoite. Kuten tiedätte niin en ole koskaan osallistunut itse ratsastuskilpailuissa, mutta toivottavasti se muuttuu tänä vuonna.
• Laittaa ainakin 15% tuloistani hyväntekeväisyyteen - Viime vuonna tuli laitettua ainoastaan pikkurahaa. 15% ei muuta elämääni mitenkään, mutta muuttaa monen toisen elämää paljon. Tässä nyt kutsun ihmisiä lahjoittamaan tänä vuonna rahaa hyväntekeväisyyteen! Kolikotkin auttavat paljon :)

Toivotan kaikille iloista ja rauhallista uutta vuotta, ja toivon teidän muistavan olla iloinen, positiivinen ja ystävällinen kaikille ihmisille, niin maailmasta tulee parempi paikka! Ja älkää luovuttako vaikka rikkoisitte uuden vuoden lupauksen, vaan tehkää siitä tavoite ja jatkakaa joulukuun loppuun asti! ;)